Feara mii veaikki birra

Veaikkis leat maiddái muhtun bealit mat eai leat nu dovdosat

Veaikki ”hádja”

Mii cealkit dakkaviđe čielgasit: veaikkis ii leat hádja

Muittát go dan ártegis hája mii veaikeruđain lea go daid duohtada? Dehe go  mánáidskuvlla čáhcecirggona čázis skuvlla duohken lei seamma máhku go veaikeruđaid hádja? Ii lean nu – metálla ii hakso.  

Ođđaset iskkademiiguin leat gávnnahan ahte dat maid doaivut metállahádjan lea baicca min iežamet goruda hádja. Go guoskat metállaide, de metálla ovddida goruda birrasa orgánalaš molekylaid mat dahket hája. Go liikki oljjuide guoská ruovdi dehe veaiki, de ráhkaduvvojit guohca aldehydat ja ketonat. Dat dáhpáhuvvá omd. jos olmmoš guoská ruovdái, de sáhttá ráhkaduvvot ketona 1-okten-3-1, mas lea dego guobbara dehe metálla hádja (ii oro njálggat gullat ge...) 

Juoga dás lea veaháš imaš, ahte vel metálla nai masa eat leat guoskan orru dego haksome. Amma hal hakso danne go muhtun dasa lea guoskan, ja vaikko son lea ge ieš mannan, de leat sus báhcán guohca čemihkalaš ávdnasat    

Veaikki ivdni

Na gehččot mat dál vuos dan dieđalaš čilgehussii (fuom., dát ii leat gal nu álki):

“Eará buhtis metállat leat rátnásat dehe silbavielgadat, muhto veaiki lea ruoksat. Metálla ivdni vuolgá das man lahkalaga das leat loaččes (valeansa) elektrovnnat. Dat elektrovnnat jorret dego plasma kvasipartihkkala hámis mii gohčoduvvo plasmonan. Dán lihkadeami frekveansa lea ultra-sáhppada dásis eanas metállain, muhto veaikkis dat lea  oinnolaš spektrumas danne go doppe leat hui unna relativisttalaš elemeanttat mat váikkuhit orbitalaide mat leat veaikeatomaid birra.”

The Symbol of Copper

Na dies dat gal dáiddii buorre čuvgehus.

Historjjá áigodagain lea metállaid ivdni leamaš hui dehálaš ja erenoamáš “joavku 11” elemeanttaide. Joavku 11 elemeanttain lea veaiki, silba ja golli. Nu go diehtit, de leat buot dan golbma metálla geavahan ruđain. Manne lea nu? Na danne go lea measta veadjemeahttun verrošit metálla ivnniin, nu ahte ruđa árvu čuovui de dan metálla iežas árvvu. 

Veaikki dovdomearka

Greikas gulastuvvui veaiki namahusain chalkos. Dat lei dehálaš opmodahkan romalaččaide, greikalaččaide ja eará álbmogiidda. Romalaččaid áigodagas dat gulastuvvui namahusain aes Cyprium. Aes lea latiinnagiela oktasaš sátni veaikeseaguhusaide, ja Cyprium mearkkaša “dat mii boahtá Kyprosas”, gos rogge ja ráhkadedje olu veaikki. Sii rievdadedje namahusa álkibun, namalassii cuprum (das vuolgá ge dieđalaš namahus Cu), ja eŋgelasgillii “copper”, dárogillii “kopper”, mii dál čállo dávjjimusat “kobber”.

Veaikki ovddasteaddjin mytologiijas ja alkymiijas leigga Afrodite ja Venus, čáppisvuođaska dihte, ja danne go dološ áiggi atne veaikki speadjalis, ja veaikkis lei gullevašvuohta Kyprosii, mii lei bassi báiki nissonipmiliidda.  Antihkka čieža lahtus lei juogalágan gullevašvuohta dan čieža metállii man dalle dihte, ja Venus oaččui veaikki. Veaikki dovdomearka iešalddis navdojuvvo speadjala govvidussan. Dovdomearka lea maiddái nissonolbmo govvidussan. 

 

 

© 2012-2019 NUSSIR ASA    ALL RIGHTS RESERVED    PRIVACY POLICY    DISCLAIMERsjursendesign.no 2012