Veaiki ja biras

Veaiki gávdno lunddolaččat eatnamis, váriid siste ja ealli organismmain. Olbmot, eallit ja šattut eai ealáše dan haga almma buohccákeahttá. Goitge sáhttá veaikebuvttadeami ja luonddubirrasa gaskavuohta leat oalle váttis čilget. Dás vuolábealde leat muhtun dehálaš bealit luonddubirrasis, veaikkis ja veaikebuvttadeamis. 

Buorit bealit:

  • Ođđasit geavahus. Veaiki lea okta dain eanemusat ođđasit geavahuvvon metállain. Measta buot mii ráhkaduvvo veaikkis sáhttá geavahuvvot ođđasit. Industriija geavaha ođđasit ráhkaduvvon veaikki (gohčoduvvo maiddái nuppádasveaikin) dehálaš lassin veaikái mii dahkko málmmas. Muhtumin sáhttet  suddadit nuppádasveaikki eai ge dárbbaš buhtistit dan dađi eanet ovdal go geavahit. Duohtadilis sáhttá veaikki gohčodit iešođasteaddji ávnnasin danne go dan sáhttá atnit gearddi gearddi ja dat liikká ii masse kemalaš dehe fysalaš buorrevuođaidis.
  • Energiijaovddideaddji . Veaiki sáhttá buoridit energiijabuvttadeami beaktilvuođa ja juohkinvuogádagaid. Elrávdnji mii sáddejuvvo veaikki mielde njoahcuduvvo mihá unnit go muhtun eará dábálaš metállaid  mielde. Danne adno veaiki johtasiin, ja maiddái generáhtoriin, mohtoriin, transformáhtoriin ja generáhtoriin mii ráhkada ođastahtti energiija. Maiddái viessodoalu elektrihkalaš apparáhtain, elektrovnnalaš biergasiin ja telekommunikašuvnna ráhkkanusain lea hui olu veaiki.
  • Mikroinfekšuvnnaid eastadeaddji. Danne go veaiki vuosttalda antimikrošattu, de geahččalit dál dearvvašvuođaeiseválddit ja eará saniteara ossodagat veikkiin eastadit dávddaid šaddama, hehttet njoammuma ja buvttadit buhtis čázi.

Heajut bealit:

  • Durddida čázi. Durdečáhci mii báhcá ruvkebázahusain ferte čorgejuvvot maŋŋel go ruvkedoaibma nohká. Erenoamážit lea suvrriid golgan šaddan guovddáš sáhkan muhtun guovlluin. Dađistaga go ođđa ruvkedoaimma vugiiguin daguhit eanet geađge- ja málbmabázahusaid, de oažžu árvidit ahte eanet bázahusaid ferte rádjat ja gieđahallat albmaláhkai.
  • Seahkána áibmui. Suddadan- ja raffinerenproseassas sáhttá svoveldioksida ja lossametállahevro seahkánit áibmui. Vaikko ruvkedoaimmain, suddadanbájiin ja raffineriijain leat ge buoridan bargovugiideaset olu gieskat vássán jagiid, de lea birasváikkuhusaid hehtten ain hui dehálaš dán ealáhussii.

Nussir háliidivččii rádjat ruvkebázahusaidis mearabodnái. Nu ii dárbbašivčče bártidit metállaid seahkánemiin eatnamii. Dasa lassin leat bázahusain unnán eará sulfidat (omd. riššakiisa), ja danne dat ii čuoza nu garrasit luonddubirrasii

Veaiki lea okta dain hárve materiálain mii ii rašo iige masse kemalaš dehe fysalaš buorrevuođaid go dan geavaha ođđasit. Danne sáhttá gohčodit dálá veaikehivvodagaid mat leat anus, máilmmi veaikeopmodahkan. Vássán logenár jagiid leat dađistaga buorebut geahččalan geavahit ođđasit materiálaid, ja metállaid nuppádassii geavahus ja ođđasit geavahus leat dehálaš cealkagat go válljejit ávdnasiid, ja dasa man bures sin buktagat dohkkehuvvojit.  Jos dat hálddašuvvo riekta, de lea vejolaš geavahit riggodagaid fas ođđasit, unnidit energiijagolaheami, durddiid luoitima ja geahpedit bázahusaid rádjama. Siskkáldas giddejuvvon metállasuorggit masa geavahit ávdnasiid ođđasit buoridit obbalaš buvttadusa ja leat dehálaččat go min servodat galgá ásahit govttolet buvttadan- ja geavahusvieruid. Eanas olbmot mieđihit dál ahte nuppádasgeavahus ii leat molssaeaktun ođđa metállaid ráhkadeapmái, muhto dárbbašlaš lasáhussan dasa.

Nuppádis dahkkon veaiki lei 34% 2005 veaikeanus. Muhtun riikkat atnet nu olu veaikki ieža ahte eai birgeše ođđasit dahkkon veaikki haga. Goitge ii leat doarvái nuppádasveaiki máilmmi dađistaga stuorát veaikedárbui, danne dárbbašit ain veaikki mii dahkko málmmas. 

Veaiki ja olbmo dearvvašvuohta

Veaiki lea maiddái lunddolaččat olbmuin, elliin ja šattuin. Muhtun orgánalaš eallin lea vuolgán dakkár birrasis mas lea veaiki. Ealáhusávnnasin ja dehálaš elemeantan dárbbašuvvo veaiki vai organisma bissu dearvvašin, vai veaikevátni ii dagut vigi. Muhtun eallineavttut gáibidit veaikki.

  • Veaiki lea dehálaš šattuid, elliid ja olbmuid dearvvašvuhtii. Sihke ila unnán ja ila ollu veaiki sáhttá daguhit buozanvuođa
  • 1996:s gávnnahii muhtun WHO-vuollásaš prográmma “Kemalaš sihkarvuođa riikkaidgaskasaš plána” ahte lea bahát buohccát jos oažžu ila unnán veaikki go badjelmeare.”
  • Veaiki lea dehálaš doalahit goruda nanusvuođa dávddaid vuostá ja dávttiid nanusin, rukses varralahtuid, ja dat šaddada vilges varralahtuid, kolesterola ja glukose metabolismma, homeostasa, eastada oksidatiivvalaš ja inflammatuvrralaš vigiid, doalaha dearvvaš váimmu, geahppuda ruovddi jođu gorudis, ja lea ávkin vuoiŋŋamaččaid ovdáneapmái. 
  • Muhtun enzymat maid váili sáhttá bahá gorudii, dárbbašit veaikki
  • Veaikevátni sáhttá daguhit váttuid. Mánáide sáhttá veaikevátni daguhit fysalaš, metabolalaš ja ovdáneami boasttuvuođaid.
  • Álbmogat main lea borramušvátni dehe heajos borramušvierut leat hearkkibut veaikevánis
  • Olbmot geain leat genehtalaš váttut, omd. Menkesa vihki (gorut ii sáhte váldit veaikki man dárbbaša), Wilsona vihki (gorut ii sáhte suhppet eret badjelmearálaš veaikki) ja idiopahtalaš veaikemirkkohuvvan (sullásaš váikkuhusat go Wilsona vigis) leat hearkkit jos goruda veaikeváldin rievddada.
  • Dain guovlluin gos atnet čáhcebohcciid mat leat dahkkon veaikkis, sáhttá veahá veaiki čuovvut čázi, muhto dat ii dagut bahá ja adno dábálaš veaikedárbui 
  • Veaiki sáhttá goddit dehe hehttet guohppuma, bakteriijaid ja virusiid, maiddái daid mat bohtet čázi mielde

 

© 2012-2019 NUSSIR ASA    ALL RIGHTS RESERVED    PRIVACY POLICY    DISCLAIMERsjursendesign.no 2012